R-pentueen kuulumisia 23.8.-20

Elokuun puolessa välissä Aileen pentulaatikkoon ilmestyi seitsemän seisojanalkua. Lootassa vallitsee akkavalta, sillä koko porukasta löytyy vain yksi uros.

Pari yötä meni valvoessa. Ensin koira oli hyvin rauhaton avautumisvaihen ajan ja seuraava yö menikin sitten penneleitä päästellessä. Aamulla sännättiin vielä eläinlääkäriin, sillä tiesimme sisällä olevan vielä yhden pennun.

Kaikkinensa penikointi meni hyvin. Tiesimme, että sisällä on ainakin yhdeksän pentua. Yksi pentu kuitenkin jäi sisälle ja poltot loppuivat. Eläinlääkäriasemalla saatiin oksitosiinin ja kalsiumin avulla polttoja taas tulemaan sen verran hyvin, että viimeinenkin pentu tuli maailmaan – valitettavasti kuolleena.

Aili ja pennelit.

Samalla tutkimme yhtä heikkoa pentua, jolla ei ollut imemisrefleksiä ja se sylki ja pärski sille pipetillä tarjotun maidon pois. Totesimme, ettei se pystynyt nielemään ja kyseessä on mitä ilmeisimmin rakennevika. Urospentu lopetettiin, harmi.

Alkupäivät ja ensimmäinen viikko

Ailee otti heti ensimmäisen pennun synnyttyä emon roolin hienosti vastaan. Se teki kaiken omatoimisesti. Rikkoi sikiöpussit ja puri napanuorat poikki, pesi pennut ja auttoi ne nisälle. Huikeaa taas nähdä miten vietit ovat niin vahvat sekä emolla että pennuilla.

Äitin kainalossa maha täynnä on turvallista uinua.

Maitoa riitti ja pennut kasovivat hurjaa vauhtia. Vain yksi pentu kasvoi hieman muita hitaammin, mutta kasvoi sekin. Autoimme sitä aina hieman paremmin tissille. Sinnikäs se on kuin mikä. Viikossa lähes kaikkien paino tuplaantui

Martta-muori on ollut alusta saakka tavattoman kiinnostunut pennuista. Nyt reilun viikon jälkeen se pääsi kunnolla haistelemaan ja tutkimaan pentuja – Ailin tarkassa valvonnassa.

Martalla ei ole koskaan ollut pentuja, mutta kovat hoivavaistot silläkin on.